Sähköverkon vianselvittelyn periaate

Suurhäiriössä verkkovikoja on sekä runkoverkossa eli 20 kV verkossa että pienjänniteverkossa. Periaatteena on, että ensin pitää korjata runkoverkon viat, jotta voidaan saada sähköä alemmalle tasolle pienjänniteverkkoon ja edelleen asiakkaille. Tällöin runkoverkon korjaaminen saattaa tuoda sähköt naapureille, mutta ei itselle. Vaikka sähköyhtiön asentajia on näkynyt lähitienoolla, he eivät ole tällöin korjaamassa vielä lainkaan pienjänniteverkon vikoja, vaan korjaavat ensin runkoverkkoa kuntoon.

Vakiokorvaus pitkästä sähkökatkosta

Sähkömarkkinalain mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus saada korvausta yli 12 tuntia kestäneestä sähkökatkosta. Vakiokorvauksen perusteena oleva sähkökatkon pituus ja sen mukaan määräytyvä korvauksen suuruus lasketaan sähköyhtiön toimesta sähkömarkkinalain mukaisesti. Vakiokorvaus hyvitetään asiakkaille sähkölaskussa ilman eri hakemusta.

Hyvitysprosentti määräytyy sähkökatkon pituuden mukaan seuraavasti:

Keskeytysaika Korvaus vuotuisesta siirtomaksusta
12 - 24 h --> 10 %
24 - 72 h --> 25 %
72 - 120 h --> 50 %
120 - 192 h --> 100 %
192 - 288 h --> 150 %
vähintään 288 h --> 200 %, kuitenkin enintään 1 000 euroa

Keskeytysaika alkaa siitä, kun vika on tullut sähköyhtiön tietoon joko sähköverkon käytönvalvontajärjestelmästä tai sähkönkäyttäjän ilmoituksesta ja maastossa voidaan työskennellä turvallisesti. Keskeytysaika päättyy, kun vika on saatu korjatuksi. Lisäksi keskeytysajan laskennassa noudatetaan toimialajärjestön suositusta siitä, että laskenta alkaa alusta, jos sähköt ovat olleet välillä päällä vähintään kahden tunnin ajan. Vakiokorvausta ei kuitenkaan makseta siltä osin kuin vika aiheutuu jakeluverkkoa syöttävästä 110 kV verkosta.

Vakiokorvaus maksetaan prosentuaalisena hyvityksenä sähkönkäyttöpaikan vuotuisesta siirtomaksusta veroineen. Nimi vakiokorvaus kuvaa juuri tätä eli korvauksen suuruuteen eivät vaikuta sähkökatkosta aiheutunut taloudellinen vahinko tai muu haitta. Nykyisin vakiokorvauksen enimmäismäärä on 1 000 euroa.

Sähkömarkkinalain mukaan sähköyhtiöllä on puoli vuotta aikaa vakiokorvauksen maksuun. Jos korvausta ei ole maksettu, vaikka sähkökatkon pituus siihen oikeuttaa, on tehtävä kirjallinen vakiokorvaushakemus. Myös muutosta maksettuun korvaukseen pitää hakea kirjallisesti.

Vakiokorvauksen perusteet on selvitetty verkkopalveluehtojen VPE2010 kohdassa 12. Verkkopalveluehdot löytyvät Sallilan nettisivuilta.

Jos pakasteita on sulanut…

Tällaiset korvausasiat pitää hoitaa oman kotivakuutuksen kautta.

Nollavika voi olla vaarallinen

Kun pienjänniteverkosta puuttuu nolla, voi ilmetä vääriä jännitteitä, mikä rikkoo sähkölaitteita. Tämä ilmenee esimerkiksi valaistuksen kirkkauden vaihteluna. Lisävaurioiden välttämiseksi kiinteistöstä pitää kytkeä sähköt tällöin pois. Nollavikaan liittyy myös sähköturvallisuusriski, eikä mitään sähkölaitteita pidä käsitellä.

Maahan pudonneet sähköjohdot ovat vaarallisia

Jos näet maahan pudonneita sähköjohtoja, älä missään nimessä koske niihin tai niiden päällä mahdollisesti oleviin puihin tai oksiin, vaan ota välittömästi yhteyttä asiakaspalveluumme.

Mittarin takaiset viat

Myrskyvikojen korjauksessa Sallila hoitaa verkon kuntoon ensisijaisesti oman verkkonsa osalta ja yleensä mittauskeskukseen asti. Mittarintakaisissa eli asiakkaan oman verkon vioissa pyydämme ottamaan yhteyttä muihin paikallisiin sähköurakoitsijoihin.